Suorituskyvyn passi avuksi antidopingtyöhön

04.12.2019

Urheiluopistosäätiö on mukana rahoittamassa tutkimusta, jonka tavoitteena on kehittää uusi menetelmä antidopingtyöhön. Tutkimuksen vastuullisena tutkijana toimii liikuntalääketieteen erikoislääkäri Sergei Iljukov, joka on toiminut aiemmin esimerkiksi Viron antidopingtoimikunnan lääketieteellisenä johtajana.

”Minulle on karttunut pitkä kokemus huippu-urheilun ja antidopingtyön saralta kansainvälisesti ja uskallan sanoa että minulla on melkoisen laaja perspektiivi aiheeseen. Näen, että nykyisessä antidopingjärjestelmässä on porsaanreikiä, joita käytetään ilmiselvästi ja törkeästi hyväksi. Pyrin oman työni ja tutkimuksen kautta tilkitsemään nämä aukot järjestelmässä”, kertoo Iljukov.

”Antidopingtyön kehitys on hyvin epätasaista eri maiden ja alueiden välillä – erilaiset kulttuurit, uskonnot sekä tietysti yhteiskunnallinen kehitys ja elintaso ovat merkittäviä tekijöitä kun puhutaan antidopingtyöstä ja sen kehityksestä. Lisäksi se, miten eri maissa suhtaudutaan urheiluun ja siinä menestymiseen vaikuttaa asiaan valtavasti. Yleisesti ottaen työ dopingia vastaan on vasta aluillaan; useimpien maiden antidopingtoimikunnatkin on perustettu vasta 2000-luvun alun paikkeilla”, taustoittaa Iljukov.

 

Suorituskyvyn passi auttaa dopingtestien kohdistamisessa

Iljukovin johtaman, vielä julkaisemattoman, tutkimuksen tavoitteena on kehittää näyttöön perustuva suorituskyvyn passi keski- ja pitkänmatkan juoksijoille. Passin avulla seurataan ja tarkkaillaan urheilijan suoritustasoa ja kehitystä. Jos tuloksissa huomataan poikkeavuuksia normaaliin suoritustasoon nähden, voidaan häneen kohdistaa dopingtestejä tiheämmällä syklillä. Suorituskyvyn passilla ei siis suoraan voida todeta dopingaineiden käyttöä, vaan se toimii apuna testien kohdistamisessa.

Tutkimuksessa on sovellettu sellaisia menetelmiä, joita suorituskyvyn seurannassa ei ole koskaan aiemmin käytetty. ”Käyttämiämme tilastollisia menetelmiä on käytetty aivan toisenlaisilla aloilla, esimerkiksi pörssikurssien tai vaikkapa eläinten kasvukäyrien ennustamisessa. Nyt saman tyyppisiä työkaluja käytetään urheilijoiden tulosten analysoimisessa”, kertoo Iljukov.

Tällä hetkellä tutkimus keskittyy ainoastaan keski-ja pitkänmatkan ratajuoksulajeihin, mutta menetelmää voitaisiin Iljukovin mukaan mitä todennäköisimmin hyödyntää tulevaisuudessa myös muissa kestävyyslajeissa: ”Odotukset ovat korkealla ja tuloksia odotetaan kuumeisesti useassa maassa ja monen eri lajin parissa. Tässä tutkimuksessa keskitymme kuitenkin vain kestävyysjuoksulajeihin ja teemme työn tämän osalta perusteellisesti. Pohjatyön tekeminen vie aikaa, mutta kun se on hyvin tehty, voidaan tuloksia ja menetelmään epäilemättä hyödyntää myös muiden lajien parissa”.

 

Malli tulosmanipulaation kitkemiseksi ja tietoa urheilijoiden kehityskaaresta

Dopingtestien kohdistamisen lisäksi tutkimusta voitaisiin hyödyntää myös tulosmanipulaation paljastamisessa. Suomalaisten mielissä ovat ehkä parhaiten iranilaisten moukarinheittäjien tulokset, jotka pudottivat suomalaisheittäjän pois Rion olympialaisten kisakoneesta. Iranilaisheittäjät onnistuivat rikkomaan kisarajan suorituksilla, joihin he eivät olleet yltäneet kertaakaan ennen näitä heittoja – eivätkä enää koskaan sen jälkeen. Suorituskyvyn passin avulla tämänkaltaisten tapausten jäljittämiseen ja tutkimiseen olisi valmis malli.

Tutkimusta varten kerätystä datasta on saatu mielenkiintoista tietoa myös urheilijoiden kehittymisestä eri ikäkausina sekä tuloskehityksen ennustettavuudesta.

”Nuoresta, 14-18-vuotiaasta urheilijasta ei voida vielä sanoa tuleeko hänestä huippu-urheilijaa vai ei. Tasoerot tämän ikäisten urheilijoiden välillä ovat todella suuria, ja ne alkavat tasoittua vasta kahdenkymmenen ikävuoden paikkeilla. Vasta siis 18-20 ikävuoden paikkeilla voidaan ennustaa tarkemmin se, tuleeko urheilijasta huipputason tekijä. Suomessa haasteena on se, että tässä iässä urheilijat joutuvat täysipainoisen harjoittelun sijaan tasapainoilemaan urheilun ja opiskelun välillä – ja juuri tällöin urheiluun pitäisi panostaa sataprosenttisesti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yliopistoissa opiskelu ja harjoittelu yhdistetään sujuvasti,” vertaa Iljukov.

 

Urheiluopistosäätiön rahoitus mahdollistaa tutkimukseen keskittymisen

”Urheiluopistosäätiön tuen ansiosta pystyin tänä keväänä keskittymään 2,5 kuukauden ajan täyspäiväisesti pelkästään tutkimuksen tekemiseen. Ilman rahoitusta minulla ei olisi ollut mahdollisuutta täyspäiväiseen tutkimuksen tekoon, vaan se olisi jäänyt tehtäväksi iltaisin ja viikonloppuisin. Sataprosenttinen keskittyminen aiheeseen on tuonut laatua ja syvempää näkemystä tutkimukseen”, kiittelee Iljukov.

19.03.2020E-urheilu on Suomessa kovassa kasvussa
19.03.2020Jouki Tikkanen hyödyntää omaa osaamistaan tulevaisuuden voimistelutähtien valmennuksessa
10.02.2020Uusi toimitusjohtaja Mikko Levola: "Liikuntakeskus Pajulahdessa on mahtavat kansainväliset puitteet"
16.01.2020Kaapo Kakko on Urheilugaalan Läpimurto-palkintoluokan voittaja!
08.01.2020Urheiluopistosäätiö Urheilugaalan kumppanina viidettä kertaa
16.12.2019Urheiluopistosäätiö tukee urheilijoita, seuroja, liittoja sekä tutkimusta ennätysbudjetilla vuonna 2020
04.12.2019Suorituskyvyn passi avuksi antidopingtyöhön
02.12.2019Urheilugaalan Läpimurto-ehdokkaat julkistettu!
05.11.2019Olympialaisia tavoitteleva Aku Partanen hyödyntää Pajulahden alppimajoitusta harjoittelussaan
14.10.2019Lahden Ahkeran tavoitteena on tarjota toimintaa kaiken tasoisille liikkujille

Siirry arkistoon »