“Uuden sukupolven pituushyppääjillä on hyvät mahdollisuudet menestyä ” – Suomen pituushyppytoivojen tähtäimessä Tokion olympialaiset

Suomalaisen pituushypyn tulevaisuus näyttää lupaavalta. Urheiluopistosäätiö on kantanut oman kortensa kekoon suomalaisen pituushypyn kehittämiseksi myöntämällä tukea useille lahjakkaille pituushyppääjälle viime vuosina.

Vuonna 2018 tukea myönnettiin kolmelle pituushyppääjälle: Kristian Bäckille, Arttu Pajulahdelle ja Kristian Pullille. Suomen Urheiluliiton pituushypyn ja kolmiloikan lajivalmentaja Suren Ghazaryan on kiitollinen kaikesta tuesta, jonka avulla urheilijat voivat parantaa suoritustaan.

“Urheilijat tarvitsevat Urheiluopistosäätiön kaltaisia tukijoita voidakseen osallistua harjoitusleireille sekä pitääkseen fyysisestä terveydestään huolta esimerkiksi fysioterapian, hieronnan ja muiden palautumiseen liittyvien toimenpiteiden avulla. Kaikki tuki otetaan vastaan kiitollisena”, Ghazaryan selventää

Tokion olympialaiset siintävät silmissä

Ghazaryan katsoo toiveikkaana tulevaisuuteen, Suomalainen pituushyppy on tällä hetkellä erinomaisessa nosteessa.

“Suomalaisen pituushypyn tulevaisuus näyttää valoisalta! Meillä on hyvä maajoukkue ja lahjakkaita uuden sukupolven hyppääjiä, joilla on erittäin hyvät mahdollisuudet menestyä lähitulevaisuudessa.”

Tulevaisuuteen ei ainoastaan suhtauduta toiveikkaasti, vaan menestyksen metsästämiseen on tehty konkreettinen suunnitelma. Ensin otetaan oppia analysoimalla Berliinin EM-kisojen tuloksia ja tapahtumia, sitten katseet suunnataan kohti Tokion vuoden 2020 olympialaisia.

“Luulen, että jokainen huippu-urheilija haaveilee olympiamenestyksestä. Meidän tavoitteemme on pärjätä vuoden 2020 Tokion olympialaisissa, mutta sinne on vielä pitkä matka. Berliinin EM-kisoissa pääsimme testaamaan suomalaisten pituushyppääjien valmistautumista sekä analysoimaan kehitystarpeita”, pituushypyn ja kolmiloikan lajivalmentaja kertoo.

Kutsumusammattina nuorten valmentaminen

Ghazaryan on aina kokenut suurta kutsumusta nuorten urheilijoiden valmentamiseen ja tukemiseen. Armenialainen Ghazaryan on koulutukseltaan yleisurheiluvalmentaja ja liikunnanopettaja. Lähes 40-vuotisen valmentajauransa aikana hän on työskennellyt erilaisissa valmennustehtävissä Armeniassa sekä kansallisen yleisurheiluliiton valmentajana Bahrainissa, Etelä-Koreassa ja Iranissa. Ennen Urheiluliittoon siirtymistä Ghazaryan teki valmennustöitä Kuortaneen Urheiluopiston valmennuskeskuksessa.

“Parasta on, kun voin auttaa, opettaa ja tukea nuoria urheilijoita kehittymään fyysisesti, henkisesti ja älyllisesti. Olen melko varma, että nuo kyvyt ja taidot kannustavat heitä tavoitteiden saavuttamisessa niin urheilussa kuin muillakin elämän osa-alueilla. Minulle suurinta iloa tuottaa se, kun voin auttaa nuoria olemaan onnellisia elämässään ja pääsen seuraamaan tätä onnea”, Ghazaryan päättää.

“En koskaan ajatellut, etten enää pystyisi urheilemaan” – haasteet eivät hidasta paratriathlonisti Liisa Liljan tahtia

Kuva: Wagner Araujo / ITU Media

Liisa Lilja, paratriathlonin ainoa suomalaisedustaja ja Urheiluopistosäätiön Pajulahti-tiimin jäsen, teki suomalaista triathlonhistoriaa kaudella 2017 nappaamalla mestaruuden sekä Hollannin MM-kisoista että Itävallan EM-kisoista.

Voittokulku ei kuitenkaan päättynyt tähän. Vuoden 2017 lopulla kansainvälinen triathlonliitto valitsi porilaislähtöisen Liljan vuoden 2017 parhaaksi naisparatriathlonistiksi maailmassa.

Tulevaisuuden tavoitteista puhuttaessa Liljan ajatukset kääntyvät jo vuoden 2020 Tokion paralympialaisiin. Liljan on aloittanut kuluvan kauden rauhalliseen tahtiin vammattomaan jalkaan tehdyn operaation vuoksi. Erityisesti täysipainoinen juokseminen on aloitettu maltillisesti, sillä mitään ei ole haluttu riskeerata Tokion paralympialaisten häämöttäessä lähitulevaisuudessa.

“Välillä on ollut tuskaistakin, kun on vain pitänyt odottaa jalan toipumista, mutta nyt näyttää taas paremmalta. Ei muuta kuin kohti MM-kisaa ja mahdollisesti vielä lokakuussa joku MC-kilpailu, jotta saan taas kolmen kisan rankingpisteet mukaani tältä kaudelta. Se helpottaisi myös Tokio 2020 paikan saavuttamisessa”, Lilja toteaa.

Kivinen tie huipulle

Liljan matkan MM- ja EM-kultamitalistiksi ei ole ollut helppo.

Nuori urheilijanalku sairastui 8-vuotiaana luusyöpään, jonka päihittämiseen kului kaksi vuotta sairaalahoidossa. Syövästä parannuttuaan Liljan jalkaan iski aggressiivinen sairaalabakteeri, ja jalka oli amputoitava.

Edes jalan menettäminen ei hidastanut sinnikkään Liljan tahtia: amputaation jälkeen liikuntaa rakastava tyttö jatkoi urheilullista elämäntapaansa useiden sairaalavuoteessa vietettyjen vuosien jälkeen.

Fysioterapeutin johdolla uimahallissa suoritettu kuntoutumisprosessi muovasi Liljasta intohimoisen uimarin.

“Olimme aina olleet liikunnallinen perhe, ja ennen vammautumista harrastin telinevoimistelua. En koskaan ajatellut, etten enää pystyisi urheilemaan – minulla oli kuitenkin kolme raajaa tallella”, Lilja muistelee.

Lilja sai ensimmäisen juoksuun soveltuvan proteesin vasta kymmenen vuotta vammautumisen jälkeen. Juoksun riemu vei naisen heti mennessään.

”Ensin se oli sellaista nopeaa kävelyä ja siitä sitten muodostui juoksuksi. Kului sata tuntia, ennen kuin pystyin juoksemaan 500 metriä. Nautin siitä hirveästi”, Lilja muistelee.

Voimaa sisukkaasta luonteesta

Nykyään Lilja elää urheilun ehdoilla. Kiireiseen viikkoon mahtuu 24–30 tuntisen treenauksen lisäksi opiskelua.

Triathlonissa Liisa rakastaa itsensä haastamista ja äärirajoille viemistä.

”Olen aina nauttinut työnteosta ja matkasta kohti huippua, joten kestävyyslajit sopivat minulle täydellisesti. Kestävyysurheilun harrastaminen on hitaasti syntyvä addiktio. Aluksi se on ihan kauheaa, mutta mitä enemmän treenaa, sitä nautinnollisempaa siitä tulee”, paratriathlonin MM-nainen toteaa.

Liljan mukaan haasteiden kohtaaminen on tehnyt hänestä periksiantamattoman luonteeltaan. Lilja on saanut etsiä omat tapansa selviytyä arjen haasteista: hän ei ole koskaan saanut erityiskohtelua.

Triathlonistin mukaan menestystarinoita syntyykin erityisesti silloin, kun joutuu raivaamaan oman tiensä huipulle.

”Menestykseen on pari salaisuutta. Intohimo ja ilo sekä periksiantamaton luonteeni. Olen perfektionisti”, nainen kertoo.

Lilja rohkaisee erilaisten haasteiden kanssa kamppailevia nauttimaan urheilusta.

”Moni asia on omasta asenteesta kiinni. Minäkään en hetkeäkään epäillyt, etten paranisi. Ja liikunnasta voi iloita, vaikka olisikin jokin vamma”, Lilja summaa.

Urheiluakatemia-hankkeen tavoitteena 600 000 tuntia lisää laadukasta valmennusta yläkouluikäisille

Urheiluopistosäätiö tukee Suomen Olympiakomitean koordinoimaa Urheiluakatemia-hanketta. Hankkeen tavoitteena on tehostaa urheiluakatemioiden yläkoulutoimintaa ohjaamalla tukea suoraan valmentajien palkkaukseen.

Suomessa toimii laaja urheiluakatemioiden verkosto, jonka avulla pyritään sovittamaan yhteen nuorten urheilijoiden koulunkäynti ja kehitys urheilijana. Urheiluakatemioiden verkosto toimii 20 seutukunnalla, ja sen piirissä urheilee yli 16 000 nuorta huippu-urheilijan alkua.

Urheiluopistosäätiöltä ja muilta tukijoilta saatu, valmentajille suunnattu palkkatuki jaettiin 15 urheiluakatemialle. Suoran palkkatuen tavoitteena on turvata yläkouluikäisten nuorten koulupäivän aikana tapahtuvan valmennuksen määrä ja laatu.

”Kunnianhimoinen kokonaistavoitteemme on mahdollistaa vuoteen 2021 mennessä 600 000 tuntia lisää laadukasta valmennusta urheiluakatemioihin eri puolille Suomea. Työ käynnistyi tänä vuonna pilotilla, jonka ansiosta saatiin yli 30 000 tuntia valmennusta yläkouluikäisille”, Olympiakomitean kaupallinen johtaja Samuli Vasala kertoo.

Kuva: Suomen Olympiakomitea

Tuelle laaja kysyntä

Palkkatuki herätti suurta kiinnostusta urheiluakatemioissa ympäri Suomea, ja hakemuksia tulikin lähes 50. Hakemusten määrä osoittaa, että tuelle on aito tarve.

”Tämä avaus osoittaa, että nuorten urheilijoiden asialle on selkeä yhteiskunnallinen tilaus ja että tavoitteemme on relevantti. Akatemiat mahdollistavat urheilu-unelmien tavoittelun koulunkäyntiä unohtamatta. Samalla mukaan tarttuvat terveelliset elämäntavat ja reipas asenne ja siksi on tärkeää, että toiminta saa lisää resursseja”, Vasala summaa.

Myös tukea saaneet urheiluakatemiat kokevat hankkeen erittäin tärkeänä. Eräs palkkatukea vastaanottaneista kouluista on Kuninkaanhaan yläkoulu Porissa.

“Tämä tuki menee meillä suoraan sinne, missä on suurin tarve eli monipuolisen valmennuksen lisäämiseen yläkoululaisille. Haluamme tukea nuoria urheilijaksi kasvamisessa monipuolisten perustaitojen kautta ja valmennustuen avulla se onnistuu ilman taikatemppuja”, Kuninkaanhaan yläkoulun liikunnanopettaja Jaakko Räisänen kiittelee.

Pajulahden tennisakatemia panostaa lasten ja nuorten valmennukseen

Kuva: Shutterstock

Urheiluopistosäätiö tukee suomalaisten tennislupausten kehitystä niin liitto- kuin yksittäisten urheilijoidenkin tasolla. Apurahaa on myönnetty muun muassa Pajulahden tennisakatemian ja Suomen Tennisliiton valmentajakoulutuksen kehittämiseen.

Pajulahden valmennusryhmän jäsen ja Valmentajan ammatti- (VAT) ja erikoisammattitutkintojen (VEAT) johtaja Pekka Kainulainen kokee Urheiluopistosäätiöltä saadun tuen tärkeänä.

Kainulaisen mukaan säätiöltä saadun tuen avulla on voitu kehittää muun muassa valmentajien osaamista sekä pelaajien kansallista ja kansainvälistä kilpailua ja leirejä. Tuella on ollut suuri merkitys myös Pajulahden tennistoiminnan kokonaisvaltaisessa kehityksessä.

“Tuki on mahdollistanut Pajulahden tennisakatemian toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen: sen avulla koko Lahden alueen tennistoiminta on vahvistunut ja kilpapelaajien määrä on lisääntynyt eri ikäluokissa merkittävästi”, Kainulainen toteaa.

Suomalaisen tenniksen tulevaisuus löytyy lapsista ja nuorista

Kainulainen näkee lasten ja nuorten tennisvalmennuksen erityisen tärkeänä osatekijänä suomalaisen tenniksen kehityksessä – ja tähän onkin panostettu runsaasti.

“Tulevaisuuden kannalta on ollut erittäin tärkeää, että alle 10-vuotiaiden valmennukseen on panostettu paljon”, Kainulainen tarkentaa.

Kehitystarpeita on pyritty taklaamaan kiinnittämällä huomiota urheilijan arkeen ja jokapäiväisen tekemisen tasoon.

“Toki myös leirityksellä ja kilpailemisella on tärkeä rooli, mutta päivittäisen tekemisen laatu on avain kehitykselle ja siinä haluamme olla entistä parempia”, Kainulainen pohtii.

Nuorten urheilijoiden kehityksen tukeminen palkitsee

Kainulaisen mukaan tennisvalmennus on nuorisovaiheessa osa kasvatustoimintaa, kasvatusta urheiluun ja urheilun avulla. Nuorten urheilijoiden kasvutarinoiden seuraaminen ilahduttaa Kainulaista.

“Iloitsen nuorten ottamista kehitysaskelista niin urheilijana kuin ihmisenäkin. Toki myös kilpailumenestys ja sen tuoma ilo urheilijalle itselleen lämmittää mieltä”, mies jatkaa.

Kainulainen arvostaa myös Urheiluopistosäätiön tekemää työtä suomalaisen urheilun tukijana. Erityistä kiitosta saa työ nuorisourheilun tasa-arvon takaamisessa.

“Tasa-arvoisuus on ollut viime aikoina paljon esillä, kun on pohdittu nuorisourheilun kulmakiviä ja kehittämistarpeita. Sen kehittäminen on varmastikin yksi tärkeimmistä asioista niin yhteiskunnallisesti kuin urheilumenestyksenkin kannalta”, Kainulainen summaa.

”Haluamme mahdollistaa jokaiselle judokalle nousun urapolulla – jopa olympiakultaan asti”

Kuva: Suomen Judoliitto ry

Yksi Urheiluopistosäätiön lukuisista tuensaajista on jo 60 vuoden ikään ehtinyt Suomen Judoliitto ry.

Judoliitto toimii suomalaisten judoseurojen keskusliittona, ja siihen kuuluu yli 120 jäsenseuraa. Hieman alle puolet Judoliiton tuloista tulee Urheiluopistosäätiön kaltaisilta harrastajakunnan ulkopuolisilta tukijoilta ja sponsoreilta.

Suomen Judoliiton valmennuspäällikkö Jaana Jokinen kokee Urheiluopistosäätiöltä ja muilta sponsoreilta saadun tuen tärkeänä osatekijänä suomalaisen judovalmennustoiminnan mahdollistamisessa. Säätiön myöntämän tuen avulla Judoliitto on voinut kehittää erityisesti maajoukkuetoimintaa ja valmennuksen tukipalveluja.

”Tämän vuoden tuen turvin olemme muun muassa pystyneet toteuttamaan psyykkisen valmennuksen koulutuksen urheiluakatemiaympäristöissä työskenteleville maajoukkuevalmentajille, jotta he voivat jatkossa tehostaa psyykkisen valmennuksen toteuttamista perusarjessa”, Jokinen selventää.

Tulevaisuuden tavoitteena olympiakulta

Judoliitto on asettanut valmennustoiminnan tavoitteeksi olympiakullan. Olympiakullan tavoittelu ei kuitenkaan tarkoita voimavarojen keskittämistä muutamaan lupaavaan judokaan, vaan jokaiselle valmennettavalle halutaan luoda yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä urheilijana.

”Haluamme mahdollistaa jokaiselle judokalle nousun judokan urapolulla jopa olympiakultaan asti. Siksi myös valmennustoimintamme tavoitteena on tuottaa judokoita, jotka kykenevät saavuttamaan arvokisamitaleita aikuisten sarjoissa ja onnistuessaan voittamaan jopa olympiakultaa”, Jokinen toteaa.

Jokinen kokee, että Urheiluopistosäätiö tekee tärkeää työtä urheilu- ja liikuntakasvatuksen parissa. Myös säätiön toteuttama työ tasa-arvon kehittämiseksi on naisen mielestä merkityksellistä.

”Judoliitto on saanut useana vuonna tukea myös sovelletulle judolle. Tukisummalla on pystytty tukemaan muun muassa Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU:n organisoimaa kansainvälistä Pajulahti Games -kilpailutapahtumaan osallistumista.”

Urheilijoiden auttaminen ja tukeminen palkitsevinta työssä

Jokinen aloitti Judoliiton valmennuspäällikkönä vuodenvaihteessa, ja tehtävä oli organisaatiossa täysin uusi. Uusi positio on antanut Jokiselle vapaat kädet luoda uutta.

”Kaiken on saanut tavallaan luoda tyhjältä pöydältä. Asiat eivät muutu hetkessä, mutta uskon, että toimintamme suunta on oikea”, tuore valmennuspäällikkö kertoo.

Eniten Jokinen nauttii työssään urheilijoiden auttamisesta ja tuen antamisesta – niin urheilun saralla kuin muillakin elämän osa-alueilla.

”Eniten iloa antaa arjessa se, kun pystyy auttamaan urheilijoita lajiin tai valmennukseen liittyvissä asioissa tai sitten muuten vain tukemaan heitä ihmisenä kasvun tiellä.”

”Urheilijoiden tukeminen on erittäin merkittävä tekijä suomalaisessa urheilussa”

Kuva: Sami Perttilä


Kolmiloikkaaja Simo Lipsanen on tuorein Urheiluopistosäätiön Pajulahti-tiimin urheilijoista. Kolmivuotinen sopimus allekirjoitettiin kesäkuussa.

Lipsasen taidoista saatiin erityisen vahvaa näyttöä kaudella 2017, kun nuori kolmiloikkaaja rikkoi Pertti Pousin lähes 50 vuotta vanhan Suomen ennätyksen. Tulevaisuuden tavoitteikseen kolmiloikkaaja luettelee Berliinin EM-kisoissa sekä muissa aikuisten arvokisoissa pärjäämisen.

”Päätavoitteena tälle kaudelle on menestyminen EM-kisoissa. Tulevaisuuden tavoitteena on pärjätä aikuisten arvokisoissa ja hilata omaa ennätystä mahdollisimman pitkälle”, Lipsanen toteaa.

Liikunnalla ollut aina suuri rooli elämässä

Urheilulla on ollut suuri rooli Lipsasen elämässä lapsesta saakka. Liikunnallinen elämäntapa alkoi jo pienenä poikana perheen maatilan töissä auttaen ja pihapelejä leikkien. Yleisurheilu tempaisi nuoren kolmiloikkaajan mukaansa noin 10 vuotta sitten.

Rakkaus yleisurheiluun kulkee kolmiloikkaajalupauksella suvussa: Lipsasen kaksoissisko Saara heittää keihästä, ja muutkin perheenjäsenet ovat innokkaita urheilun seuraajia.

Lipsasen mielestä urheilussa parasta ovat sen mukanaan tuomat suuret tunteet.

”Urheilu antaa parhaimmillaan sellaisia tunteita ja fiiliksiä, mitä en ole kokenut missään muualla elämässäni”, kolmiloikkaaja kertoo.

Tällaisiin suurilla tunteilla ladattuihin unohtumattomiin hetkiin kuuluu kesän 2017 alle 22-vuotiaiden EM-kisoissa saavutettu hopeamitali ja Suomen ennätyksen rikkominen.

”Tunnelmat olivat huikeat tuolloin.”

Arvostus Urheiluopistosäätiön työtä kohtaan

Lipsanen kokee, että Urheiluopistosäätiö tekee erittäin tärkeää työtä. Urheilijoiden tukemisella on miehen mielestä suuri merkitys suomalaisen urheilun jatkuvuuden takaamisessa.

Tuki on ollut tärkeää myös Lipsasen oman uran kehittämisessä. Pajulahti-tiimiin kuuluminen sekä Urheiluopistosäätiöltä saatu tuki ovat mahdollistaneet sen, että Lipsanen on voinut laittaa entistä suurempia panoksia urheilu-uraan edistämiseen.

”Tuen avulla pystyn rahoittamaan treenileirejäni ja muita urheiluun liittyviä kuluja. Tuki luo taloudellista turvaa”, kolmiloikan SE-mies toteaa.

Nuoria urheilijoiden alkuja Lipsanen rohkaisee liikunnalliseen elämäntapaan.

”Muistakaa nauttia urheilusta ja pitää hauskaa. Liikunta on erittäin hyvä valinta omaan elämään”, Lipsasen kiteyttää.

“Usko omaan tekemiseen ja periksiantamattomuus” – näistä ammentaa voimansa nuori kestävyysjuoksija

Kuva: Jarmo Viskari

Alisa Vainio on suomalainen kestävyysjuoksija ja ponnistanut uralleen Lappeenrannan Urheilu-Miehet yleisurheiluseurasta.

Vainio on saavuttanut kestävyysjuoksussa useita nuorten SM-mitaleja. Pronssimitalia hän voi ylpeänä kantaa kaulassaan alle 20-vuotiaiden EM-kilpailuista Eskilstunasta vuodelta 2015.

Syyskuussa 2015 Vainio juoksi elämänsä ensimmäisellä maratonilla ajan 2.33.24, joka alittaa Rion olympialaisten tulosrajan ja sijoittuu Suomen kaikkien aikojen listalla kuudenneksi. Vainio ei kuitenkaan voinut osallistua olympiamaratonille nuoren ikänsä vuoksi.

Vastoinkäymisistä voittoon

Huippulupaus Vainio on kärsinyt aiemmin terveysongelmista. Viime syksynä hänen paluukisansa Jyväskylän SM-maratonilla päättyi keskeytykseen pohjekramppien takia.

“Tällä kaudella tavoitteena on ehjä kilpailukausi ja kovatasoiset kisat”, juoksijalupaus kommentoi.

Periksiantamattomuus ja usko omaan tekemiseen ovat Vainion menestymisen valttikortteja.

“Parhaat tunnelmat lajin ympärillä koostuvat onnistuneista harjoituksista, ja kun pystyy saamaan kaiken irti omasta suorituksesta kisoissa ja harjoituksissa”, Vainio kertoo.

Kesäkuussa 2018 Helsingissä käydyssä Helsinki Half Marathonissa Vainio otti voiton naisten sarjassa ajalla 1.17,28.

Säätiön tuki mahdollistaa paljon asioita

Vainio kehuu Urheiluopistosäätiön ja Pajulahden mahdollistamia loistavia puitteita harjoitteluun.

“Urheiluopistosäätiön toiminta urheilijoiden tukemisessa on loistava, kaikki tarvittava on saatavilla ja puitteet ovat loistavat harjoitteluun”, Vainio kommentoi.

Vuoden 2015 Nuoreksi urheilijaksi valittu Vainio uskoo tulevaan ja neuvoo nuorempiaan kuuntelemaan itseään ja keskittymään asioiden oikein tekemiseen myös pitkällä tähtäimellä.

Jukolan viestin tavoitteena luoda toimintamalli työyhteisöjen osallistumisen ja nuorten valmennuksen tukemiseksi

Jukolan viesti 2018 järjestetään 16.-17.6.2018 Hollolan Hälvälässä Puolustusvoimien harjoitusalueella. Tänä vuonna juostaan 70. Jukolan viesti ja 41. Venlojen viesti. Kilpailijoita Jukolassa suunnistaa viikonlopun aikana jopa 20 000.

Jukolan viesti on suuri suomalainen suunnistustapahtuma. Jukolassa kuntosuunnistajat pääsevät kilpailemaan samoille radoille ja rasteille huippusuunnistajien kanssa. Tavoitteena on luoda toimintamalli kunto- ja työyhteisöjen osallistumisen tukemiseksi.


Kuva: Jukolan viesti kuva-arkisto

Osallistuminen Jukolaan on hyvä tavoite työyhteisön liikuntatapojen kehittämisen ja monipuolistamisen kannalta. Markkinointia ja palveluja kehittämällä pyritään tukemaan TYHY-henkistä valmistautumista ja osallistumista.

Urheiluopistosäätiö työpaikkaliikunnan monipuolistamisen tukena

Jukolan kilpailunjohtaja Jorma Aherto kehuu säätiön antamaa mahdollisuutta käynnistää uusia hankkeita ja lisätä yhteistyötä, mikä avaa myös uusia mahdollisuuksia jatkoa ajatellen.

“Urheiluseurat tarvitsevat isoihin tapahtumiin osaavia kumppaneita, jolloin koko urheiluväki pääsee hyötymään kehityksestä”, Aherto kertoo.

Säätiön myöntämä apuraha on tukenut Jukolan viestintää, jonka kohdejoukkona on ollut erityisesti työyhteisöt työpaikkaliikunnan monipuolistamiseksi. Aherto toivoo myös Jukolan taloudellisen tuloksen mahdollistavan nuorten valmennuksen tukemisen ja tehostamisen tulevina vuosina.

“Nuorten urheilijoiden on hyvä saada ammattitaitoista ohjausta ja näin välttää ylirasitustilat. Testaukset ovat suureksi avuksi kuormituksen säätelyssä ja oikeiden harjoitusmenetelmien löytämisessä”, Aherto lisää.

Tapahtumat tuovat onnistumisia ja uusia haasteita

Aherto on erittäin tyytyväinen yhteistyöhön myös Pajulahden Urheiluopiston kanssa, joka myös edistää Lahden seudun suunnistustapahtumien järjestämistä yhteisen osaamisen myötä.

“Tapahtumat tuovat tunnettuutta seutukunnalle ja sen toimijoille, mutta ennen kaikkea liikuttavat suomalaisia – ja välillä muitakin”, hän kertoo.

Aherton mielestä ihmiset tarvitsevat onnistumisen elämyksiä ja uusia haasteita.

“On hienoa itse nauttia isoista ja elämyksien täyteisistä tapahtumista. Siksi on vuorollaan hienoa päästä myös tuottamaan niitä”, Aherto summaa.

“On hienoa antaa mahdollisuus kaikille pelaajille”

Kuva: HJK kuva-arkistot

HJK:lla seurana on mittava 110 vuoden historia urheilun ja kasvatustyön parissa. HJK liikuttaa viikkotasolla yli 4000 lasta ja nuorta, ja seura hoitaa Helsingin kaupungin kanssa iltapäiväkerhotoimintaa yli 500 koululaiselle.

“Olemme kiitollisia historiastamme ja tunnemme vastuumme tulevaisuudesta. Pidämme tärkeänä yhteiskuntavastuuta, ja tiedämme roolimme lasten ja nuorten liikunnan tukijana. Meillä on velvollisuus ja iso rooli suomalaisen jalkapalloilun kehittäjänä yhteistyössä muiden tahojen kanssa”, kertoo HJK ry:n toiminnanjohtaja Timo Muurinen.

Urheiluopistosäätiöltä tukea HJK:n nuorten leiriharjoitteluun

Urheiluopistosäätion tukisumma auttaa monia nuoria, jotta he pääsevät mukaan leiritoimintaan.

“Urheiluopistosäätiöllä, niin kuin meilläkin, on aito halu auttaa lapsia ja nuoria sekä saada heidät tuntemaan itsensä tasa-arvoiseksi joukkueessa. Aina on joku, joka ei pääse leirille mukaan. Hän on joko vähävarainen ja syrjäytymisuhan alla oleva pelaaja. Urheiluopistosäätiön tuella koko joukkue pääsee mukaan leirille. On hienoa antaa mahdollisuus kaikille pelaajille tulla mukaan”, kertoo Muurinen.

Muurisen mukaan palkitsevinta on, kun näkee, että lapset ovat aidosti mukana. HJK:ssa on huomattu, että joukkueen harjoituspäivinä pelaajat käyvät koulussakin enemmän. Samoja kavereita nähdään kouluissa ja treeneissä.

“Urheiluopistosäätiö on mahdollistaja, jos mietin jalkapalloa kokonaisuudessaan ja nykyistä seurojen roolia yhteiskunnassa. Jokainen nuori ja perhe tarvitsevat tukea. Joukossa on voimaa. Avuntarvitsijoita tulee vuosi vuodelta kuitenkin enemmän. Lisäksi mediat ovat nostaneet esiin harrastamisen kalleuden. Toiminnan kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää pitää harrastamisen kustannukset alhaalla ja saada lapset ja nuoret pysymään mukana”, sanoo Muurinen.

Urheiluopistosäätiö pyrkii toiminnallaan lisäämään liikunnan tasa-arvoisuutta sekä edistämään nuorten liikuntaharrastuksia monipuolisesti eri lajien parissa.

“Harrastamisen kustannukset ovat nykyään lisääntyneet merkittävästi. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen”, painottaa Urheiluopistosäätiön toimitusjohtaja Jukka Hako.

Yhdessä voitetaan ja yhdessä hävitään

HJK on seura, joka menestyy monella eri tasolla ja kasvattaa huippupelaajia. Pelitaitojen lisäksi seura haluaa ennen kaikkea kasvattaa hyviä ihmisiä. Jalkapallo opettaa niin fyysisiä kuin henkisiä taitoja.

“Alle prosentista tulee kuitenkaan liigatason futaajia. Tavoitteemme on, että jokaisesta tulee kunnon kansalaisia ja he oppivat toimimaan ryhmässä ja ottavat toisensa huomiooon. Haluamme vaalia oppimisen iloa. On tärkeää, että pieni juniori saa turvallisen ympäristön kasvaa ja kehittyä”, selventää Muurinen.

HJK haluaa olla myös suomalaisen jalkapallon kehityksen etujoukoissa. Tämän vuoksi yksi seuran arvoista on kunnianhimo.

“Oman itsemme haastamisen lisäksi, haluamme haastaa myös muut ympärillämme ja ruokkia kunnianhimoa. Kilpailuun lähteminen vaatii aina rohkeutta ja uskallusta sekä itsensä haastamista ja epävarmuuden sietokykyä”, kertoo Muurinen.

Muurisen mukaan klubilaisuus on itsessään kantava voima, joka tuo elämään iloa ja intohimoa. Yhdessä voitetaan ja yhdessä hävitään.

Urheiluopistosäätiö tukee vammaishuippu-urheilun valmennuksen kehittämistä

Paralympiakomitea käynnisti Urheiluopistosäätiön tuella ja yhteistyössä Liikuntakeskus Pajulahden kanssa ParaVAT -ohjelman syksyllä 2017 vastatakseen kiristyvään kansainväliseen kilpailuun vammaishuippu-urheilussa. ParaVAT on paralympiavalmentajien ammattitutkinto, joka tarjoaa osallistujille mahdollisuuden paneutua valmentamisen haasteisiin sekä oman osaamisen ja toimintaympäristön kehittämiseen.

ParaVAT koulutus toteutetaan yhdessä VAT 9:n kanssa eli vammaisurheilijoiden valmentajat kouluttautuvat yhdessä vammattomien urheilijoiden valmentajien kanssa, joiden keskinäinen vuorovaikutus on merkittävää puolin ja toisin. Pääosa koulutuksesta on yhteistä ja osa eriytettyä.

Paralympiakomitean pääsihteeri Tero Kuorikosken mukaan vammaisurheilun selkeä menestystekijä on erityisesti valmentajien osaaminen, ja näin ParaVAT -ohjelman avulla pyritään vahvistamaan osaamista, lisäämään informaatiota ja yhteisöllisyyttä valmentajien välillä.

“Valmentajan työ on usein yksinäistä. Lisäarvoa tuo pitkällä jaksolla muodostuva valmentajien välinen yhteisöllisyys, joka toivottavasti jatkuu toistensa sparraamisena myös jatkossa”, Kuorikoski tiivistää.

Paralympiakomitean valmennuspäällikkö Kimmo Mustonen kokee ParaVAT -ohjelman korostavan laaja-alaisempaa näkemystä ja kokemusta vammaisurheilusta. Hän kokee ohjelman olevan myös merkittävä koulutuksellinen askel eteenpäin.

Urheiluopistosäätiö toteuttaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvon periaatetta

Urheiluopistosäätiö on ollut kokonaisvaltaisena apuna ParaVAT -ohjelman toteutuksessa. Säätiön tukea on käytetty valmistelevassa työssä kuten lähijakson sisältöjen suunnittelussa, luentomateriaaleissa ja tarvittavissa erityistarpeissa. Suurin kuluerä ja säätiön tuki on kuitenkin käytetty ohjelman toteutukseen, markkinointiin ja myyntiin.

Kuorikoski ja Mustonen kehuvat säätiön laaja-alaista suomalaisten urheilijoiden ja tutkimuksen tukemista eri tahoille. He painottavat säätiön osuutta kokonaisuuden mahdollistamista suomalaisessa urheilun kentässä sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatetta.

“Yhdenvertaisuus ei ole vain pehmeä arvo, vaan myös suomalaisen urheilun kriittinen ja läpileikkaava menestystekijä”, Kuorikoski sanoo.

Mustonen näkee säätiön tuen merkityksellisenä vammaisurheilun toiminnan tukemisessa. Hän korostaa myös tuesta saatavaa merkitystä urheilijalle itselleen.

“Vaikka puhutaan pienistä summista, on tuen merkitys suuri”, Mustonen lisää.

Työn parhaat hetket liittyvät urheilijoihin ja heidän valmentajiin

Urheilijoiden ja valmentajien uran edistäminen on Kuorikosken mukaan erittäin palkitsevaa. Hänen mukaansa työn parhaat hetket liittyvät ehdottomasti itse urheilijoihin.

“Vammaisurheilussa on kyse urheilusta, niin kuin muussakin urheilussa, mutta paljon laajemmassa perspektiivissä. Arvostan mahdollisuutta olla mukana näin hienossa liikkeessä”, Kuorikoski sanoo.

Valmennuspäällikkönä toimiessa Mustonen kokee tärkeänä yhteistyön eri lajien valmentajien kanssa. Myös säätiön tukema Pajulahden leiritoiminta on Mustosen mukaan tärkeää nuorten toiminnan kannalta.

“Kun puhutaan huippu-urheilusta niin menestystä toki aina haetaan, mutta sen ei tarvitse aina olla mitali”, Mustonen summaa.

Kuvat: ParaVAT kuva-arkisto

“Liikunnan ja urheilun pitää olla hauskaa ja siitä pitää pystyä nauttimaan”

Urheiluopistosäätiön Pajulahti-tiimiläinen Lassi Etelätalo on voitontahtoinen keihäänheittäjä, joka edustaa Joensuun Katajan yleisurheilujaostoa. Henkilökohtaisen ennätyksensä 84,98 Etelätalo heitti loukkaantumisen jälkeen paluukisassaan Joensuussa vuonna 2014.

Urheilu ja liikunta ovat kulkeneet Etelätalon mukana jo lapsesta alkaen. Jo 6-vuotiaana kutsuivat yleisurheiluseuran harjoitukset. Paljon erilaisia urheilulajeja on mahtunut matkan varrelle, joista yleisurheilun lisäksi Etelätalo mainitsee jalkapallon, tenniksen ja koripallon.

Urheiluopistosäätiön tuki mahdollistaa ammattimaisen harjoittelun

Urheiluopistosäätiö tukee monipuolisesti urheilun ja liikunnan eri muotoja. Pajulahti-tiimin urheilijat saavat kukin vuosittain 4 000 euron suuruisen apurahan valmennusrahastoonsa.

“Tuen avulla saan mahdollistettua ammattimaisen harjoittelun, johon kuuluu muun muassa leirit Pajulahdessa ja ulkomailla”, Etelätalo kertoo.

Etelätalo kehuu Urheiluopistosäätiön monipuolista yksilölajien tukemista.

“Mielestäni on hienoa, että Urheiluopistosäätiö tukee useita eri yksilölajien urheilijoita. Varsinkin pienempien lajien urheilijoille tukea on usein vaikea saada”, Etelätalo kommentoi.

Tavoitteena Suomen edustus Berliinin EM-kilpailuissa

Ensi kaudella Etelätalon tavoitteena on päästä edustamaan Suomea EM-kilpailuihin Berliiniin.

“Tulosraja EM-kilpailuihin on 80 m, joten se pitäisi heittää päästäkseen EM-kilpailuihin. Olympiamenestys Tokiossa kiinnostaa myös kovasti”, Etelätalo sanoo.

Etelätalon mielestä urheilu antaa parhaimmillaan itsensä haastamista ja onnistumisia.

“Minulle se paras tunne tulee kilpailuista ja kaikesta niihin liittyvistä. Itsensä ja muiden haastaminen, onnistumiset ja voittaminen antavat sellaisia tunteita mitä muualta on vaikea saavuttaa”, Etelätalo summaa.

Kilpa- ja huippu-urheiluun laaja kehittämishanke

Liikuntatieteellisessä tutkimuksessa otettiin uudenlainen askel, kun Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU perusti olympiakomitean huippu-urheiluyksikön, Liikuntakeskus Pajulahden ja Kisakallion urheiluopiston kanssa kolmivuotisen kehittämishankkeen, jonka aiheena on kestävyyslajien yhteistyö ja suomalaisen harjoittelumallin sekä seurantajärjestelmien kehittäminen.

Urheiluopistosäätiö on myöntänyt KIHU:n tutkimushankkeelle yhteensä 35 000 euron avustuksen vuosiksi 2016−2018.

“Tämä on ensimmäinen kerta, kun säätiö rahoittaa useampi vuotista tutkimushanketta näin suurella summalla”, kertoo säätiön toimitusjohtaja Jukka Hako.

Lisäksi Urheiluopistosäätiö myöntää vuosittain hakemuksesta tutkimusapurahaa liikuntatieteelliseen ja liikuntalääketieteelliseen tutkimustyöhön.

Ensimmäisen vuoden miniseminaariesitysten pohjalta on päätetty, että hankkeen toisena vuonna edistetään kolmea kestävyyslajeille yhteistä asiaa: harjoittelu ja sen seuranta, korkean paikan harjoittelu, sekä naisurheilun terveyden erityiskysymys liittyen urheilijan painonhallintaan, hormonitoimintaan sekä luun tiheyden muutoksiin.

“Tässä hankkeessa ei tehdä tutkimusta kyseessä olevista aiheista, vaan määritellään keinot edellä mainittujen asioiden edistämiseen. Tavoitteena on myös, että hanke synnyttää uusia tutkimuksia edellämainituista aihealueista”, kertoo hankkeen johtaja Ari Nummela.

Tavoitteena kehittää suomalaisesta kestävyysurheilusta maailman huippua

Hankkeen merkittävä tavoite on kehittää suomalaista kestävyysurheilua ja -valmennusta. Hankkeessa ovat mukana kaikki merkittävät kestävyyslajit: maastohiihto, kestävyysjuoksu, kilpakävely, uinti, ampumahiihto, suunnistus, hiihtosuunnistus, yhdistetty, soutu, melonta, pikaluistelu, triathlon, ja pyöräily.

Useimmilla hankkeessa mukana olevilla lajeilla on käytössään myös harjoituspäiväkirjasovelluksia, jotka ovat verkkopohjaisia sovelluksia harjoittelun seurantaan. Hankkeessa paneudutaan tarkemmin eri sovellusten sisältöihin ja mahdollisuuksiin tehdä harjoittelusta, testituloksista, ja kilpailuista analyysiä.

Nummelan mukaan suuri lisäarvo tulee lajien välisestä yhteistyöstä tiedon jakamisessa. Tärkeänä tavoitteena on yhteistyön synnyttäminen kestävyyslajien välillä, jonka uskotaan vaikuttavan osaamisen lisääntymiseen suomalaisessa kestävyysurheilussa.

“Tärkeää jatkokehityksen kannalta on löytää ne yhteiset kestävyyslajien kehittämiskohteet, joiden avulla suomalainen kestävyysurheilu säilyttäisi asemansa ja nousisi kohti maailman eliittiä”, Nummela summaa.

Urheiluopistosäätiö liikuntatieteellisen tutkimuksen tukena

KIHU tunnetaan vahvana soveltavan urheilututkimuksen osaajana. Tutkimustoiminta ulottuu urheilijan koko polulle aina lasten liikkumisen tutkimisesta huippu-urheilijoiden harjoitusmenetelmien kehittämiseen.

Urheiluopistosäätiö tukee monilla eri tavoin liikuntatieteellistä tutkimusta, urheiluvalmennusta ja tasa-arvoista liikuntaa.

“Itse olen ryhmäni kanssa saanut rahoitusta säätiöltä aikaisemmin juoksun taloudellisuuden tutkimushankkeeseen sekä nyt tähän kestävyysurheilun kehittämishankkeeseen”, Nummela kertoo.

Nummelan mielestä omassa työssä palkitsee eniten onnistumiset erilaisissa hankkeissa ja erityisesti eri lajien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

“Yhteistyölajien urheilijoiden onnistumiset ovat suuria ilonaiheita tässä työssä”, hän summaa.

Kuvat: KIHU kuva-arkisto

“Urheilu antaa todella paljon energiaa”

Vihti ja suomalainen huippu-uinti ovat kuuluneet yhteen jo vuosikymmeniä. Nea-Amanda Heinola on viimeisimpänä Pajulahti-tiimiin liittynyt ja maamme lupaavimpiin nuoriin uimareihin lukeutuva.

Hän on myös vuoden 2016 nuorten EM-pronssimitalisti 50 metrin vapaauinnissa. Heinolan taustajoukoista löytyy myös pitkän uran tehnyt valmentaja Esa Sievinen.

Pajulahti-tiimin urheilijat saavat kukin vuosittain 4 000 euron suuruisen apurahan Urheiluopistosäätiöltä valmennusrahastoonsa. Heinolan tavoitteet vuoden 2020 olympialaisten lisäksi ovat tällä kaudella SM-uinnit kesäkuussa sekä aikuisten EM-kisarajojen rikkominen.

Ilman epäonnistumisia ei tule onnistumisia

Urheilullisesta perheestä tulevan Heinolan elämään uinti on kuulunut tiiviisti jo pienestä pitäen, ja intohimo urheiluun näkyy periksiantamattomuutena harjoituksissa ja kilpailuissa. Hän kokee pienen itsepäisyyden ja paineensietokyvyn olevan hyödyksi uralla, sillä harjoittelu on kovaa ja luovuttaa ei saa.

“Urheilu antaa parhaimmillaan todella paljon energiaa ja voimaa jaksaa elää elämää eteenpäin, vaikka olisikin murheita. Se antaa myös paljon nautintoa ja terveellisyyden tunnetta”, Heinola kertoo.

Parhaana urheilumuistona Heinola mainitsee ehdottomasti kesän 2016 Unkarissa järjestetyt nuorten EM kilpailut, jolloin hän voitti pronssia kovatasoisessa kisassa. Heinolan mukaan parhaat tunnelmat uinnin parissa ovat onnistuminen ja itsensä yllättäminen hyvillä suorituksilla.

Heinola neuvoo nauttimaan jokaisesta hetkestä niin harjoituksissa kuin kilpailuissakin.

“Aina kaikki ei mene nappiin, mutta ei pidä luovuttaa. Ilman epäonnistumisia ei tule onnistumisiakaan”, hän summaa.

Pajulahti tärkeä harjoittelupaikka

Yhteistyö Olympiakomitean kanssa on uudenlainen aloite säätiön tuesta suomalaiselle huippu-urheilulle. Kaikki Pajulahti-tiimin jäsenet tähtäävät lajissaan seuraaviin olympialaisiin ja hyödyntävät säätiön omistaman Liikuntakeskus Pajulahden harjoittelumahdollisuuksia, kertoo Urheiluopistosäätiön toimitusjohtaja Jukka Hako.

Heinolan mukaan Urheiluopistosäätiön toiminta on erittäin hyödyllistä ja auttaa pääsemään omissa tavoitteissa eteenpäin. Hän korostaa Pajulahden urheiluopiston loistavia mahdollisuuksia leirien järjestämiseen.

“Urheiluopiston avustus ja Pajulahti-tiimiläisenä olo auttaa urheilu-uran keskittymisessä siten, että esimerkiksi Pajulahdessa voi pitää ihan samanlaisia leirejä kuin ulkomaillakin. Leirit kotimaassa ovat tärkeitä, sillä Pajulahteen ei ole pitkä matka ja leireillä treenaaminen auttaa kilpailuissa menestymiseen”, Heinola summaa.

Kuva: Esa Sievinen

Urheiluopistosäätiö tukee koripalloturnauksen järjestämistä

Lahti Basketball Juniorit ry (ent. Namika Lahti Juniorit ry) on vuonna 2012 perustettu juniori- ja harrastekoripalloseura, jonka tärkeimpänä toiminta-ajatuksena on tarjota eri-ikäisille junioreille ja harrastepelaajille mahdollisuus harrastaa koripalloa jokaiselle itselleen sopivalla tasolla.

Seuran B-juniorit pelaavat kovatasoista EYBL-koripalloliigaa, johon osallistumisen edellytyksenä on järjestää oma turnaus yhden kerran kahden vuoden sarjajaksossa.

Urheiluopistosäätiön tukemalla apurahalla (5000€) Lahti Basketball Juniorit järjesti European Youth Basketball Liigan B-junioreiden koripalloturnauksen Pajulahden Urheiluopistolla 22.-25.3.2018.

“Olemme halunneet tuoda turnauksen Suomeen ja Lahteen, jotta pelaajien vanhemmat, muu seuraväki ja tukijoukot pääsevät näkemään pelaajamme kansainvälisissäkin peleissä”, EYBL-projektin vetäjä ja organisaattori Jukka Pelkonen kertoo.

Urheiluopistosäätiö luo mahdollisuuksia

Lahti Basketball EYBL-projekti pyörii pääosin vanhempien ja yrityskumppaneiden avulla, mutta silti kotiturnauksen järjestäminen ei olisi ollut mahdollista ilman Urheiluopistosäätiön myöntämää apurahaa.

“Olemme erittäin kiitollisia yhteistyöstä Urheiluopistosäätön kanssa. Apuraha on ollut meille todella tarpeen”, Pelkonen kiittelee.

Pelkosen mielestä säätiön toimintatapa on erinomainen, ja se mahdollistaa ensiluokkaisen Pajulahden Urheiluopiston käytön yhä laajemmalle käyttäjäkunnalle.

“Taloudelliset resurssit ovat useilla urheiluseuroilla tiukat ja varmasti moni haluaisi hyödyntää Urheiluopistoja enemmänkin. Toiminta ja tuki mahdollistaa pienempienkin seurojen ja järjestöjen mahdollisuuden järjestää harjoitusleirejä ja kilpailutapahtumia hyvissä olosuhteissa”, hän lisää.

Onnistuneet pelikokemukset tuovat iloa myös vuosien päästä

Seura kokonaisuudessaan tarjoaa koripalloa harrastaville nuorille hyvät olosuhteet ja valmennuksen sekä mahdollisuuden kehittyä huippu-urheilijaksi. Omassa työssään palkitsevana Pelkonen mainitsee omien turnausten järjestämisen Pajulahden Urheiluopistolla.

“Puitteet kansainväliselle tapahtumalle ovat Suomessa erinomaiset moniin Baltian maihin verrattuna ja vierailevat joukkueet ovat olleet erittäin tyytyväisiä”, hän summaa.

Parhaat ilonaiheet omassa työssä muodostuvat Pelkosen mielestä siitä, kun joukkueen pelaajat saavat onnistuneita pelikokemuksia koti- ja kansainvälisiltä koripallokentiltä, ja kun kehittymistä pelaajana tapahtuu.

“Oma tavoitteeni on, että pelaajat ja valmentaja muistavat mukavat EYBL-kokemukset vielä eläkepäivinä ja kertovat tarinoita kovista kansainvälisistä peleistä ja pelimatkojen tapahtumista”, Pelkonen kertoo.

Kuvat: Lahti Basketball Juniorit ry kuva-arkisto

Urheiluopistosäätiö onnittelee Matti Suur-Hamaria paralympiakullasta

Matti Suur-Hamari laski lumilautacrossin paralympiakultaa Etelä-Korean Pyeongchangissa.

Suur-Hamari kuuluu Urheiluopistosäätiön tukemaan Pajulahti-tiimiin.

”Nyt on käynnissä kolmas vuosi sopimuksesta. Olin otettu, kun minut valittiin Pajulahti-tiimiin. Arvostan kaikkea tukea, sillä se antaa mahdollisuuden keskittyä treeneihin ja kisoihin”, kertoi Suur-Hamari aiemmin talvella.

“Urheilu antaa parhaimmillaan itsensä oppimista ja tunteita”

Maajoukkue Judoka Katri Kakko on yksi Urheiluopistosäätiön Pajulahti-tiimiläisistä.

Voimakastahtoinen Sodankylän kasvatti muutti Etelä-Suomeen 16-vuotiaana. Unelmana silmissä kiiltävät vuoden 2020 olympialaiset sekä arvokisamenestys.

Pieniä vastoinkäymisiä viime vuonna kokenut Kakko pitää tämän kauden tärkeimpänä tavoitteena pääsevänsä takaisin omalle tasolleen.

Hän uskoo pystyvänsä pistämään kampoihin oman sarjansa vastustajille. Myös kansainväliset mitalit ovat hänellä tähtäimessä.

“Tällä kaudella tavoite on päästä takaisin 2016 kauden tasolle. Toki olisi mahtavaa päästä mukaan arvokisoihin. Tavoitteenani on kerätä karsintapisteitä olympialaisiin, ja syksyn tavoitteena on tietysti myös Grand Prix -kisat”, Kakko kommentoi.

Kuva: Pajulahden kuva-arkisto

Säätiön tuki antaa taloudellisen turvan

Urheiluopistosäätiö haluaa olla osa suomalaista urheilun ja liikunnan perhettä sen kaikilla osa-alueilla, niin huippu-urheilussa kuin edellytysten luomisessa jokaiselle nuorelle liikkua ja harrastaa.

Kakko arvostaa Urheiluopistosäätiön toiminnan monipuolisuutta ja sitä, kuinka suuria summia vuosibudjetista laitetaan urheilijoiden tukemiseen.

“Pajulahti-tiimiläisenä olo auttaa keskittymään urheiluun. Kun avustusta on myönnetty vuoteen 2020 asti, ei tarvitse stressata joka vuosi mistä ja miten löytää rahoituksen, kun on jo varma tuki takana. Pidemmällä aikavälillä tämä on erittäin hyvä asia”, Kakko kertoo.

Oma tahto ja sinnikkyys vievät eteenpäin

Kakon mukaan tekemisen täytyy lähteä omasta tahdosta.Urheilla kannattaa niin kauan, kun siitä nauttii. Hän kokee, että urheilu antaa parhaimmillaan itsensä oppimista ja tunteita.

“Aina ei ole kivaa ja ruusuilla tanssimista. Kun kuopasta nousee ja onnistuu, se palkitsee”, hän sanoo.

Maajoukkue Judokan mukaan urheilu kasvattaa. Kakko kokee olevansa positiivinen, eikä jää murehtimaan menneitä, vaan yrittää keskittyä aina tulevaan. Kakko on aina ollut myös kiinnostunut omasta lajista ja sen tekemisestä. Hän kertoo olevansa hyvä nauttimaan tekemisestä varsinkin kisapäivinä.

“Mahtavaa on, kun pystyy todistamaan itselleen, että pystyy siihen ja päättää aina ottelun jälkeen, että kyllä se mitali sieltä tulee”, Kakko summaa.

Kuva: Martin Kraus

Urheiluopistosäätiön apurahalla edistetään lajiturvallisuutta sekä toteutetaan historian ensimmäinen pihatrampoliinien SM-kisakiertue

Jari ja Sanna Mönkkönen Jani Tanskasen haastateltavana. Kuva: Aki Havukainen / EMG

Urheilugaalan Esikuva-erikoispalkinto ja Urheiluopistosäätiön 10 000 euron apuraha luovutettiin Suomen Urheilugaalassa 18.1.2018 Jari ja Sanna Mönkköselle.


Apuraha käytetään Mönkkösten Volttimedia-yrityksen järjestämään trampoliini SM-kiertueeseen. Kiertueen tavoitteena on kerätä lajin harrastajia yhteen sekä edistää lajin turvallisuutta.

Mönkkösellä mittava ura takana

Mönkkösen 1998 voittama rekin EM-hopea oli ensimmäinen EM-mitali Suomelle 25 vuoden tauon jälkeen. Vuonna 2001 hän teki jälleen historiaa voittamalla ensimmäisenä suomalaisena maailman cupin osakilpailun. Kansainvälisen menestyksen ohella Mönkkösen palkintokaappia koristaa 30 SM-kultaa vuosilta 1991-2006.

“Jari Mönkkönen oli huippu-urheilijana taistelija ja tiennäyttäjä. Hän palautti uskon suomalaisen telinevoimistelun kansainväliseen menestykseen”, muistuttaa Urheiluopistosäätiön toimitusjohtaja Jukka Hako.

Sanna Mönkkönen (o.s. Vuori) nousi telinevoimistelussa jo juniorina SM-kisojen palkintopallille. Hän juhli näytösvoimistelun Euroopan mestaruutta Suomen Taitovoimisteluklubin joukkueessa 1993. Lajinvaihto aerobiciin toi 1999 MM-joukkuepronssia.

Pariskunta perusti kolme vuotta sitten yhteisen Volttimedia-yrityksen, jonka työtä he jatkavat Jarin vakavasta loukkaantumisesta huolimatta.

Valavat uskoa vastoinkäymisiä kohdanneille ihmisille

Jari Mönkkönen on esiintynyt onnettomuutensa jälkeen julkisuudessa haluten antaa uskoa vakavia vastoinkäymisiä kohdanneille ihmisille ja perheille etenkin liikunnan ja urheilun maailmassa.

“En halua, että yksikään nuori joutuu kokemaan tämän kohtalon. Kaikessa elämässä on riskinsä, mutta monet tilanteet olisivat estettävissä, jos olisi tietoutta enemmän”, Mönkkönen kertoo.

Jari on kehittänyt oman kehonhallintaa, liikkuvuutta, taitoa ja voimaa kehittävän oheisharjoitteluohjelman ”Game of Skills”. Hän on tehnyt GOS-harjoitteluohjelmia mm. alppihiihtomaajoukkueelle ja jääkiekkoilijoille.

Säätiön apuraha kannustaa yhdenvertaisuuteen

Urheiluopistosäätiön myöntämällä apurahalla on suuri merkitys kiertueen toteutumiseen. Kiertueella kuljetaan ympäri Suomen kymmenellä paikkakunnalla ja summa käytetään matka- ja majoituskuluihin.

Sanna Mönkkönen kokee Urheiluopistosäätiön toiminnan valmennuksen, liikuntakasvatuksen ja liikuntatieteellisen tutkimuksen tukijana merkittäväksi. Kiertueella on SM-arvojen ohella tärkeä merkitys Mönkköselle.

”Koen etenkin tärkeäksi, että tuella voidaan edistää yhdenvertaisuutta, niin vammaisten ja vammattomien välillä kuin vähävaraisten harrastustoimintaa tukien. Kiertueen avulla saamme tehtyä jotain konkreettista, joka koskettaa suurta joukkoa ja joka edistää hyvää asiaa. Samalla voimme kannustaa nuoria liikkumaan ja aktiiviseen elämäntapaan”, Sanna kertoo.

SM-kiertue järjestetään yhteistyössä SuperPark-sisäaktiviteettipuistojen sekä trampoliinivalmistaja Aconin kanssa. Kisakiertue starttaa 17.3. Hyvinkäältä ja huipentuu Vantaan SuperParkissa lauantaina 19.5.2018, jolloin finaalissa kohtaavat Suomen parhaat hyppääjät.

“Urheiluopistosäätiö on tuonut liikunnan tasa-arvon kehittämiseen oman merkittävän panoksensa”

Urheiluopistosäätiö tukee monipuolisesti urheiluvalmennusta, liikuntakasvatusta ja liikuntatieteellistä tutkimusta.


Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry on yksi säätiön tukemista urheilujärjestöistä, joka suunnittelee ja kehittää vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien liikunnan harrastamisen ja kilpailemisen mahdollisuuksia.
Kuva: VAU ry kuva-arkisto

Yhdenvertaisuuden edistäminen liikunnan ja urheilun kentässä

Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry tuo tärkeän panoksensa yhdenvertaisuuden edistämiselle liikunnan ja urheilun kentässä. Järjestössä arvostetaan urheilijoita ja liikkujia, jotka pääsevät omassa lajissaan tavoittelemaan tavoitteitaan.

VAU ry:n toiminnanjohtajan Riikka Juntusen mukaan lisäarvoa toiminnalle tuo se, että vammaisurheilun näkyvyyden lisääntyminen luo mahdollisuuksia yhä useammalle. Suurimmat ilonaiheet työssään hän kokee silloin, kun mahdottomasta tulee mahdollista.

“Tällaisia voin kokea, kun perhe löytää yhteisen harrastuksen sen jälkeen, kun on kuvitellut, ettei sellainen ole mahdollista. Iloa tuo myös, kun kuntoutuja löytää takaisin liikunnan ja urheilun pariin”, kertoo Juntunen.

Pajulahti Games hyvän tunnelman kilpailutapahtuma

VAU ry järjestää vuosittain vammaisurheilun kansainvälisen Pajulahti Games -kilpailutapahtuman Liikuntakeskus Pajulahdessa, Lahden Nastolassa. Urheiluopistosäätiön apuraha (6000€) käytetään tapahtuman tuomareiden, toimitsijoiden ja vastuuhenkilöiden majoitus-, ruokailu- ja matkakulujen korvaamiseen.

“Pajulahti on tehnyt merkittäviä investointeja esteettömyyden lisäämiseksi, ja uusi asuntola on todella toimiva. Lisäksi kiitosta saa opiston henkilökunta, jolla on osaamista vammaisurheilusta ja soveltavasta liikunnasta – tämä osaaminen on tärkeää tapahtumien taustalla”, kertoo Juntunen.

Pajulahti Games on vakiinnuttanut paikkansa vammaisurheilun kansainvälisellä kartalla.

“Viimeisten vuosien aikana olemme saaneet paikalle myös kansainvälisiä delegaatioita, jotka ovat tulleet tutustumaan tapahtumaan. Tänä vuonna paikalla oli yksi Tokion 2020 paralympiakisojen harjoittelukaupungeista”, Juntunen summaa.

Pajulahti Games -kilpailutapahtuma järjestettiin kahdeksatta kertaa 19.–21. tammikuuta 2018. Lajeina tapahtumassa olivat maalipallo, istumalentopallo, sokkopingis, judo, yleisurheilu, pyörätuolirugby ja voimanosto. Tapahtuma on saanut palautetta tapahtuman hyvästä tunnelmasta.

“Urheilijat ovat saaneet keskittyä urheiluun, mikä on tärkeintä”, Juntunen kiteyttää.

Tähtäimenä Tokio 2020 paralympialaiset

Urheiluopistosäätiön tukemalla apurahalla (9000€) VAU ry kehittää myös pt-rugbyn ja maalipallon valmennustoimintaa. Molemmissa lajeissa kansainvälisellä tasolla mennään kohti ammattimaista toimintaa. Juntusen mukaan tärkeää on päästä harjoittelemaan hyvissä olosuhteissa osaavien valmentajien johdolla.

“Kummankin lajin osalta Pajulahti on ollut myös arvokisojen näyttämönä. Meille lajiliittona apuraha ja samalla jo pitkään jatkunut yhteistyö Pajulahden urheiluopiston kanssa merkitsevät paljon”, Juntunen kertoo.

Tavoitteena molemmissa lajeissa on saavuttaa paikka Tokio 2020 paralympialaisiin. Tuen avulla VAU ry jatkaa leiritoiminnan kehittämistä, harjoitusolosuhteiden parantamista ja päivittäisvalmennusta sekä syventää asiantuntijatoiminnan yhteistyötä urheiluakatemioiden ja Liikuntakeskus Pajulahden kanssa.

”On tärkeää tehdä ahkerasti töitä oman unelmansa eteen ja mennä sitä kohti”

Paralumilautailija Matti Suur-Hamari

”Usko unelmiin.” Tämä pätee monessakin asiassa, mutta se on ennen kaikkea imatralaisen paralumilautailija Matti Suur-Hamarin ohje niin nuorille urheilijalupauksille kuin elämään yleensä. Risteyskohdissa ovat miestä ohjanneet periksiantamattomuus ja sinnikkyys.

Suur-Hamari loukkaantui moottoripyöräonnettomuudessa vuonna 2009, ja hänen vasen jalkansa jouduttiin amputoimaan polvesta alaspäin. Hän on kuntounut ällistyttävällä tavalla.

Suur-Hamarin uusi elämä alkoi sairaalassa. Hän näki Youtubessa videon, jossa yhdysvaltalainen Evan Strong laski mäkeä lumilaudalla jalka-amputaatiosta huolimatta.

”Sillä hetkellä päätin, että minäkin pystyn samaan”, kertoo Suur-Hamari.

Ensimmäisen proteesin hän sai yhdeksän kuukautta onnettomuuden jälkeen. Takaisin rinteeseen ja entisen harrastuksensa lumilautailun pariin hän palasi keväällä 2012.

Uransa ensimmäisissä MM-kisoissa 2015 Suur-Hamari voitti krossin MM-kullan ja banked slalomin MM-pronssin.

”Paras muisto on ehdottomasti vuoden 2016 X Games-kisojen kultamitali. Olin pienestä asti katsonut kisoja, ja osallistuminen oli ollut suurena haaveena. Olin alkujaan jo pelkästä kisakutsusta ylpeä”, sanoo Suur-Hamari.

Vuosi 2016 toi mukanaan myös maailmancupin voiton. Seuraavana vuonna 2017 hän uusi paracrossin MM-kultansa Big Whitessa Kanadassa. Hän voitti samoissa kisoissa maailmanmestaruuden myös banked slalomissa.

Suur-Hamari kertoo, että häneltä tiedustellaan usein kauden tavoitteista. Tänä vuonna katse on luonnollisesti Etelä-Korean Pyeongchangin paralympialaisissa.

”Uraani on mahtunut hienoja laskuja, ja meillä on loistava tiimi viemässä hommaa eteenpäin. Jokainen kisa on oma matkansa maaliviivalle. Kun maaliviiva ylittyy, voidaan vasta katsoa mihin oma suoritus tällä kertaa riitti. Kun lähtee hyvällä fiiliksellä kisaan, näkyy se usein myös tuloksessakin”, jatkaa Suur-Hamari.

Urheiluopistosäätiö tukee Pajulahti-tiimiläisiä

Pajulahti-tiimiläiset saavat Urheiluopistosäätiöltä kukin vuosittain 4 000 euron suuruisen apurahan valmennusrahastoonsa.

”Nyt on käynnissä kolmas vuosi sopimuksesta. Olin otettu, kun minut valittiin Pajulahti-tiimiin. Arvostan kaikkea tukea, sillä se antaa mahdollisuuden keskittyä treeneihin ja kisoihin”, kertoo Suur-Hamari.

Pajulahti harjoitteluympäristönä on myös ollut Suur-Hamarin mieleen.

”Pajulahdessa itsessään on hieno ympäristö, ja sinne on luotu hyvät mahdollisuudet urheilijoille kehittyä. Vaikka olenkin talviurheilija ja matkustan paljon ulkomailla, kesäaikaan teen paljon fysiikkaan liittyviä harjoitteita Pajulahdessa”, jatkaa Suur-Hamari.

Suur-Hamarin mielestä tärkeintä on unelmoida sekä luottaa omaan tekemiseen.

”Toivon nuorille lupauksille, että he jaksavat unelmoida. On tärkeää tehdä ahkerasti töitä oman unelmansa eteen ja mennä sitä kohti. Kun laittaa aamuisin kärsivällisesti ne haalarit niskaan, palkintokin tulee lopulta”, sanoo Suur-Hamari.

Urheilu vei mukanaan jo nuorena

Matti aloitti 4-vuotiaana uinnin, ja omien sanojensa mukaan hän on harrastanut useita eri lajeja laskuvarjohyppäämisestä karting-autoiluun.

”Olen kiitollinen vanhemmilleni, että olen päässyt harrastamaan monia eri lajeja. Tämä on auttanut myös urallani, sillä pystyn monipuolisesti harjoittelun yhteydessä tehdä erilaisia oheisharjoitteita”, kertoo Suur-Hamari.

Matti myöntää olleensa jo lapsena kovapää, ja monen lajin kokeilu menikin usein ensin kaatumisen ja ylösnousemisen kautta.

”Teininä teimme usein temppuja rinteissä. Olin aika usein se, joka kaatui upeimmin. Harjoittelun kautta tekniikka kuitenkin löytyi, ja homma lähti luistamaan. Olen aina ollut tietyllä tapaa uhkarohkea ja kokeillut rohkeasti mahdottomiakin asioita. Se on vienyt myös eniten eteenpäin. Ennakkoluulottomuus ja loputon itseluottamus auttavat niissä hetkissä, kun tuntuu, että asiat eivät suju”, päättää Suur-Hamari.

Urheilugaalan Esikuva-erikoispalkinto ja Urheiluopistosäätiön 10 000 euron apuraha Jari ja Sanna Mönkköselle

Esikuva-erikoispalkinnolla ja Urheiluopistosäätiön 10 000 euron apurahalla palkitut Jari ja Sanna Mönkkönen Jani Tanskasen haastateltavana. Kuva: Aki Havukainen / EMG

Urheilugaalan Esikuva-erikoispalkinto ja Urheiluopistosäätiön 10 000 euron apuraha luovutettiin Suomen Urheilugaalassa 18.1.2018 Jari ja Sanna Mönkköselle tueksi ja kannustukseksi työhön ja arkeen.

“Jari Mönkkönen oli huippu-urheilijana taistelija ja tiennäyttäjä. Hän palautti uskon suomalaisen telinevoimistelun kansainväliseen menestykseen”, kertoo Urheiluopistosäätiön toimitusjohtaja Jukka Hako.

Apurahoilla tuetaan jälleen urheilutoimintaa

Urheiluopistosäätiö tukee jälleen vuonna 2018 monipuolisesti urheiluvalmennusta, liikuntakasvatusta ja liikuntatieteellistä tutkimusta. Urheiluopistosäätiön eri tarkoituksiin myöntämien apurahojen kokonaismäärä jatkoi kasvamistaan vuodesta 2017 säätiön suunnitelmien mukaisesti.

“Lähdemme myönteisin mielin vuoteen 2018. Viime vuonna kokonaissumma oli 350 000 euroa. Vuodeksi 2017 apurahoja myönnettiin eri tarkoituksiin 365 000 euroa. Vuoden 2018 kokonaisbudjetti on 400 000 euroa, josta hakemuksesta myönnettiin 252 400 euroa. Jatkoimme myös edellisvuosina aloitettujen erillishankkeiden tukemista”, kertoo Urheiluopistosäätiön toimitusjohtaja Jukka Hako.

Urheiluopistosäätiön pääomaa kasvatetaan sijoituksilla, jotka kohdennetaan ympäri maailmaa. Säätiön toiminta on ollut vakaata ja suhdanteet ovat olleet kohdillaan myös sijoittamisen näkökulmasta.

“Tähdet ovat olleet kohdillaan, ja olemme onnistuneet kasvattamaan säätiön pääomaa sijoituksilla tasaisesti. Meillä on tahoja, joita olemme tukeneet jo vuosia sekä uusiakin hakijoita on tullut joukkoon”, kertoo Hako.

Yksilöurheilijoille enemmän apurahoja

Urheiluapurahoja myönnettiin yhteensä 221 400 euroon. Suurimmat potit saivat liitot, piirit ja erilaiset valtakunnalliset yhteisöt, yhteensä 133 000 euroa. Yksittäisille seuroille myönnettiin apurahoja 48 000 euroa ja yksittäisille urheilijoille 40 400 euroa. Vuodelle 2018 Urheiluopistosäätiö lisäsi yksilöurheilijoiden apurahojen määrää.

“Iloksemme yksilöurheilijoilta tuli enemmän hakemuksia, sekä lajikirjo oli suurin koskaan. Tärkeintä on saada mahdollisimman monipuolisia ja hyviä hakemuksia. Positiivista oli myös, että maajoukkuetason urheilijoita oli myös hyvä määrä hakijoissa”, kertoo Hako.

Yksittäisistä urheilijoista apurahan saivat mm. Kristian Bäck, Jenni Kangas, Taru Kuoppa, Viveca Lindfors, Heidi Nokelainen, Henry Manni, Benedek Oláh, Arttu Pajulahti, Kristian Pulli, Topi Raitanen ja Jouki Tikkanen.

Jokaiselle mahdollisuus liikkua

Urheiluopistosäätiö haluaa olla osa suomalaista urheilun ja liikunnan perhettä sen kaikilla osa-alueilla, niin huippu-urheilussa kuin edellytysten luomisessa jokaiselle nuorelle liikkua ja harrastaa. Suurin osa apurahoista myönnettiin valmennusleireihin, joissa apurahan saajat voivat hyödyntää säätiön omaa urheiluopistoa Liikuntakeskus Pajulahtea.

“Kaikilla nuorilla ei ole mahdollisuuksia harrastuksiin. Yhteistyössä Liikuntakeskus Pajulahden kanssa olemme kehittäneet mallin, jossa voimme tukea vähävaraisten lasten ja nuorten pääsyä mukaan leireille. Tarkoitus on edistää nuorten liikuntaharrastuksia monipuolisesti eri lajien parissa ja lisätä liikunnan tasa-arvoisuutta, jossa jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen”, jatkaa Hako.

Lajiliitoille, piireille ja seuroille myönnetyistä apurahoista suurimmat apurahat ohjautuivat tahoille, joita Urheiluopistosäätiö on tukenut jo vuosia kuten yleisurheilu, kamppailulajit, tennis, jalkapallo ja erityisliikunta sekä vammaisurheilu.

“Olemme saaneet mukaan uusia lajeja niin sisäpalloilulajeista kuin talviurheilusta. Ihmiset ovat myös ottaneet paraurheilun omakseen. Uusimpana tuen kohteena on Jukolan Viesti, jonka koemme paikallisesti merkittävänä tapahtumana. Tapahtuman järjestäminen on kova ponnistus seuroilta ja kunnilta”, miettii Hako.

14 hakijaa saivat vuodelle 2018 Urheiluopistosäätiön tutkimusapurajoja liikuntatieteelliseen työhön. Yhteensä summa on 31 000 euroa. Aihealueina väitöskirjoissa on esimerkiksi liikunnan aiheuttaman mielihyvän yhteys aivomekanismeihin, sekä miten valmentaja voi parhaiten tukea urheilijaa yhdistämään urheilun ja opiskelun kaksoisuraksi.

“Liikunnalla on vahva tulevaisuus ja syytä ollakin. Jokainen meistä ikään katsomatta voi pitää huolta kunnostaan ja jaksamisestaan. Huippu-urheilu on oma muotonsa, mutta sen rinnalla nuorten liikuntakasvatus on erittäin tärkeässä asemassa. Koemme tukitoiminnan edistävän urheilun ja liikkumisen asemaa”, päättää Hako.

Liikunnan aiheuttaman mielihyvän tutkimus sai apurahan

Urheiluopistosäätiön tutkimusapurahojen uusi kohde on liikunnan aiheuttaman mielihyvän yhteys aivomekanismeihin. Tätä tutkii filosofian maisteri Tiina Saanijoki väitöskirjatyössään. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää tavanomaisen aerobisen harjoittelun ja intervalliharjoittelun mielialavai- kutuksia, ja toisaalta tutkia aivokuvantamisen avulla aivojen palkitsemisjärjestelmään liittyvän opioidijärjestelmän aktivaatiota liikunnan yhteydessä. Yksilölliset eroavaisuudet liikuntaan liittyvissä euforian ja palkitsevuuden ominaisuuksissa saattavat osaltaan olla liikunnallisen aktiivisuuden taustalla ja niiden selvittäminen voi auttaa kehittämään uudenlaisia lähestymistapoja ihmisten liikunnalliseen aktivoimiseen. Urheiluopistosäätiö myönsi tutkimushanketta varten 5 000 euron suuruisen apurahan.

Terveystieteiden maisteri Sini Kontrolle on myönnetty jatkorahoitusta 5
000 euroa väitöskirjatyöhön, jonka aiheena on entisten huippu-urheilijoiden
fyysisen aktiivisuuden, alkoholinkäytön ja tupakoinnin väliset yhteydet sekä
niihin liittyvät sairaudet ja kustannukset sekä kuolleisuus.

Liikuntatieteiden maisteri Milla Saarisen väitöskirjatutkimus nimeltään
Voittamista urheilussa ja koulussa! on saanut myös jatkorahoitusta. Tutkimus
pyrkii selvittämään, miten valmentaja voi parhaiten tukea urheilijaa
yhdistämään urheilun ja opiskelun kaksoisuraksi. Työtä tuetaan 3 000 euron
apurahalla.

Urheiluopistosäätiö on päättänyt jakaa liikuntatieteelliseen työhön tutkimusapurahoja
14 hakijalle vuodeksi 2018 yhteensä 31 000 euroa.

Kaikki myönnetyt tutkimusapurahat löytyvät tästä.


Urheiluapurahoja jaettiin 221 400 euroa

Urheiluopistosäätiö on myöntänyt hakemusten perusteella urheiluapurahat vuodeksi 2018. Myönnetty summa nousi 221 400 euroon, missä on hieman yli 10 000 euron kasvuvuoteen 2017 verrattuna. Eniten lisääntyivät yksittäisten urheilijoiden apurahat. Suurimmat potin saivat liitot, piirit ja erilaiset valtakunnalliset yhteisöt, yhteensä 133 000 euroa. Yksittäisille seuroille myönnettiin apurahoja 48 000 euroa ja yksittäisille urheilijoille 40 400 euroa.

− Suurin osa apurahoista myönnettiin valmennusleireihin, joissa apurahan saajat voivat hyödyntää säätiön omaa urheiluopistoa Liikuntakeskus Pajulahtea, kertoo säätiön toimitusjohtaja Jukka Hako.
− Apurahan saajien joukossa on useita maajoukkuetason urheilijoita. Hako toteaa.

Yksittäisistä urheilijoista apurahan saivat mm. Kristian Bäck, Jenni Kangas, Taru Kuoppa, Viveca Lindfors, Heidi Nokelainen, Henry Manni, Benedek Oláh, Arttu Pajulahti, Kristian Pulli, Topi Raitanen ja Jouki Tikkanen.

Lajiliitoille, piireille ja seuroille myönnetyistä apurahoista suurimmat apurahat ohjautuivat yleisurheilulle 40 000, kamppailulajeille 23 500, tennikselle 23 000, erityisliikunnalle ja vammaisurheilulle 21 000 ja jalkapallolle 15 500 euroa.
Kaikki apurahan saaneet löytyvät tästä.

Tutkimusapurahat vuodeksi 2018 haettava jo syyskuussa

Urheiluopistosäätiö siirtyy kuluvan vuoden aikana uuteen aikatauluun
urheilu- ja liikuntakasvatukseen liittyvien tutkimusapurahojen haussa.

− Jatkossa tutkimusapurahat haetaan urheiluapurahojen tapaan etukäteen
seuraavaa vuotta varten, kertoo säätiön toimitusjohtaja Jukka Hako. – Tänä vuonna tutkimusapurahoja jaetaan siis kaksi
kertaa. Maaliskuussa jaoimme vuoden 2017 tutkimusapurahat ja syksyllä päätämme
vuoden 2018 tutkimusapurahoista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkimusapurahoja vuodeksi 2018
on haettava säätiön sähköisen apurahajärjestelmän kautta syyskuun 2017 aikana.
Päätökset julkistetaan 8.12.2017.

Valmentajan vaikutusta nuoren uraan tutkitaan Urheiluopistosäätiön apurahan turvin

Miten yhdistää urheilu-ura ja opiskelu urheilulukiossa ja millainen on valmentajan vaikutus nuoren urapolkuun? Tätä selvittää liikuntatieteiden maisteri Milla Saarisen väitöskirjatutkimus nimeltään Voittamista urheilussa ja koulussa! Tutkimus pyrkii selvittämään, miten valmentaja voi parhaiten tukea urheilijaa yhdistämään urheilun ja opiskelun kaksoisuraksi. Urheiluopistosäätiön vuoden 2017 tutkimusapurahojen jaossa Saarisen tutkimustyöhön myönnettiin 3 000 euroa suuruinen apuraha.

Terveystieteiden maisteri Sini Kontro puolestaan sai 4 000 euroa väitöskirjatyöhön, jonka aiheena on entisten huippu-urheilijoiden fyysisen aktiivisuuden, alkoholinkäytön ja tupakoinnin väliset yhteydet sekä niihin liittyvät sairaudet ja kustannukset sekä kuolleisuus.

Lääketieteen lisensiaatti Toivo Kerttu sai 4 000 euroa väitöskirjatyöhön, jonka aiheena on objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, terveydentila, vammat sekä tuki- ja liikuntaelimistön toiminta nuorilla Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimuksessa.

Liikuntatieteiden maisteri Tommi Ojanen sai 4 000 euron jatkorahoituksen väitöskirjatutkimukseensa, jonka aiheena on sotilaan kuormittuminen pitkäkestoisessa taisteluharjoituksessa sekä eri tavalla toteutetun voima- ja kestävyysharjoittelun vaikutus sotilaan fyysiseen toimintakykyyn ja kehon koostumukseen.

Liikuntatieteiden kandidaatti Sini Lällä sai 4 000 euroa pro gradu -työhön, jonka aiheena kilpailukautta edeltävän painonpudotuksen vaikutuksia naisyleisurheilijoiden kehonkoostumukseen, suorituskykyyn ja hormonipitoisuuksiin.

Urheiluopistosäätiö jakoi liikuntatieteelliseen työhön tutkimusapurahoja tänä vuonna 11 hakijalle yhteensä 30 000 euroa. Yhteissumma kasvoi 5 000 eurolla vuodesta 2016. Kaikki myönnetyt tutkimusapurahat löytyvät tästä.

Uimari Nea-Amanda Heinola
Pajulahti-teamiin

Nea-Amanda Heinola ja Jukka Hako allekirjoittamassa yhteistyösopimusta. Tyytyväiseltä näyttää myös valmentaja Esa Sievinen.

Maamme lupaavimpiin nuoriin uimareihin lukeutuva vihtiläinen Nea-Amanda Heinola on Urheiluopistosäätiön ja Olympiakomitean yhteistyön pohjalta rakennetun Pajulahti-teamin tuorein jäsen. Kaikki Pajulahti-teamin jäsenet tähtäävät lajissaan seuraaviin olympialaisiin ja hyödyntävät säätiönomistaman Liikuntakeskus Pajulahden harjoitusmahdollisuuksia.

Nea-Amanda Heinola saavutti viime vuonna alle 17-vuotiaiden sarjassa 50 metrin vapaauinnissa pitkässä altaassa EM-pronssia. Aika oli tuolloin 25,64 ja se oli uusi nuorten Suomen ennätys.

Vihti ja suomalainen huippu-uinti ovat kuuluneet yhteen jo vuosikymmeniä. – Ei siis ihme, että myös Nea-Amandan takaa löytyy tuttu ja menestyksekäs valmentaja Esa Sievinen, toteaa säätiöntoimitusjohtaja Jukka Hako.

Pajulahti-teamin olympialaisiin tähtäävät urheilijat saavat kukin vuosittain 4 000 euron
suuruisen apurahan valmennusrahastoonsa. – Nea-Amandan sopimus on nelivuotinen
ja ulottuu vuoden 2020 Tokion olympialaisiin saakka. Pajulahti-teamin
urheilijoita on uusimman sopimuksen myötä yhteensä seitsemän, kertoo Jukka Hako

Hymyilevä mies -elokuva pokkasi palkinnon urheilukulttuuriteosta

Kansainvälisestikin palkittu elokuva Hymyilevä mies pokkasi palkinnon urheilukulttuuriteosta
17.1.2017 järjestetyssä Urheilugaalassa. Elokuva kertoo nyrkkeilijä Olli Mäestä
ja on kunnianosoitus hänen urheilijauralleen.

Muut ehdokkaat, joista voittaja äänestettiin, olivat yhdeksän valokuvaajan toteuttama kirja
Matsipäivä – Suomifutista valokuvina ja kouluille suunnattu Para School Day
-kiertue vammaisurheilun arvon ja arvostuksen nostamiseksi. Palkintoluokan
voittaja sai Uno-pokaalin ohella Urheiluopistosäätiön erikoisstipendin.

Urheiluopistosäätiö on yksi Urheilugaalan yhteistyökumppaneista ja nimenomaan palkintoluokan
Urheilukulttuuriteko kummi.

− Elokuvan saama erikoisstipendi ohjataan Olli Mäen syntymäkaupunkiin Kokkolaan,
jossa hän aloitti urheilu-uransa. Yhteensä 10 000 euron stipendi jaetaan Kokkolassa juniorinyrkkeilyn parissa työskentelevän kolmen urheiluseuran kesken, kertoo säätiön toimitusjohtaja Jukka Hako .

Urheilukulttuuriteon ehdokkuus kunnianosoitus Olli Mäelle

Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ensimmäinen suurtapahtuma, tammikuun 17. päivänä
järjestettävä Urheilugaala, on julkistanut ehdokkaansa viidessä eri
palkintoluokassa. Lisäksi paljastettiin kärkikymmenikkö Sykähdyttävin
urheiluhetki 2016 -yleisöäänestykseen, jonka voittaja ratkeaa Urheilugaalan
iltajuhlan yhtenä huipentumana Hartwall Areenassa Helsingissä.

Urheiluopistosäätiö solmi vuosi sitten kolmivuotisen yhteistoimintasopimuksen Urheilugaalan kanssa. − Sopimuksen mukaan säätiö on pääsponsori luokassa Urheilukulttuuriteko, kertoo
säätiön toimitusjohtaja Jukka Hako.

Ehdokkaina Urheilukulttuuriteko-palkinnon saajiksi ovat kansainvälisesti palkittu
Hymyilevä mies -elokuva nyrkkeilijä Olli Mäestä, yhdeksän valokuvaajan
toteuttama kirja Matsipäivä – Suomifutista valokuvina ja kouluille suunnattu
Para School Day -kiertue vammaisurheilun arvon ja arvostuksen nostamiseksi.
Palkintoluokan voittaja saa Uno-pokaalin ohella Urheiluopistosäätiön
erikoisstipendin.

− Urheilugaalan myöntämä ehdokkuus on kunnianosoitus paitsi elokuvalle niin myös Olli Mäelle,
kiitteli pääosaa varten yli neljä vuotta nyrkkeilyharjoituksissa valmistautunut näyttelijä Jarkko Lahti
julkistamistilaisuudessa.

Muita palkintoluokkia ovat muun muassa vuoden läpimurto, vuoden esikuva, vuoden
urheilumarkkinointiteko ja vuoden urheiluseura.

Sokerina pohjalla kuunnellaan kansan ääntä, kun julkistetaan Sykähdyttävin urheiluhetki 2016. Pudotuspelin ensimmäisessä vaiheessa lähes 30 ehdokkaan joukosta semifinaalivaiheeseen selviytyi kymmenen eniten ääniä saanutta hetkeä. Yleisöäänestyksen toinen vaihe on käynnistynyt. Vaihtoehdot löytyvät Urheilugaalan sivustolta: urheilugaala.fi.

Urheiluopistosäätiön toimitusjohtaja Jukka Hako (oik.) onnitteli Urheilugaalan 2017 Urheilukulttuuriteko-palkintoluokan ehdokkaita Jarkko Lahtea (pääosa elokuvassa Hymyilevä mies), Leena Kummua (Para School Day -kiertueen edustaja) sekä kolmikkoa Miska Savolainen, Tommi Jäkkä ja Petteri Lehtonen (Matsipäivä-kuvakirjan edustajat). Kuva: Suvi Suovaara / EMG

Urheiluapurahoja jaettiin 211 000 euroa

Urheiluopistosäätiö on myöntänyt hakemusten perusteella urheiluapurahat
vuodeksi 2017. Myönnetty summa nousi 211 000 euroon, missä on pieni kasvu
vuoteen 2016 verrattuna. Suurimmat potin saivat liitot, piirit ja erilaiset
valtakunnalliset yhteisöt, yhteensä 128 000 euroa. Yksittäisille seuroille
myönnettiin apurahoja 50 000 euroa ja yksittäisille urheilijoille
33 000 euroa.

− Suurin osa apurahoista myönnettiin valmennusleireihin, joissa
apurahan saajat voivat hyödyntää säätiön omaa urheiluopistoa Liikuntakeskus
Pajulahtea, kertoo säätiön toimitusjohtaja Jukka
Hako
.

Yksittäisistä urheilijoista apurahan saivat mm. yleisurheilijat Jenni
Kangas, Heidi Nokelainen, Henry Manni ja Roni Ollikainen.

Lajiliitoille ja piireille myönnetyistä apurahoista suurimmat apurahat
ohjautuivat yleisurheilulle 44 500, tennikselle 24 000,
erityisliikunnalle ja vammaisurheilulle 21 000, kamppailulajeille
20 000 ja jalkapallolle 16 000 euroa.

Kestävyysurheiluun laaja tutkimushanke

Urheiluopistosäätiön rahoituksen turvin Kilpa- ja
huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) käynnistää laajan kestävyyslajien
yhteistyötä ja suomalaisen harjoittelumallia ja seurantajärjestelmää kehittävän
tutkimushankkeen.

Urheiluopistosäätiö on myöntänyt hanketta varten yhteensä 35
000 euron avustuksen vuosiksi 2016−2018.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun säätiö rahoittaa useampivuotista tutkimushanketta näin suurella summalla, kertoo säätiön toimitusjohtaja Jukka Hako .

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kuvataan ja verrataan
kestävyysharjoittelua eri kestävyyslajeissa Suomessa ja tehdään vertailu
kansainväliseen vaatimustasoon. Ensimmäisen
vaiheen tulosten perusteella tehdään tarkemmat tutkimussuunnitelmat, miten
suomalaista kestävyysvalmennusta voidaan kehittää, jotta kansainvälistä
menestymistä voidaan tulevaisuudessa saavuttaa. Hankkeen johtajana toimii dosentti Ari Nummela KIHU:sta.

− Hankkeen loppuraportti esitellään suunnitelmien mukaan
marraskuussa 2018. Väliraportointi on vuotta aiemmin, Hako kertoo.

Hanke on ensimmäinen vaihe osana suurempaa hankekokonaisuudelle,
jonka tarkoituksena on kehittää kestävyysharjoittelua Suomessa sekä tuottaa
sitä kautta menestystä suomalaiselle kestävyysurheilulle.

Säätiö yhteistyöhön Suomen Olympiakomitean kanssa

Kuvassa urheilijat vasemmalta lukien Lassi Etelätalo, Alisa Vainio, Liisa Lilja ja Aleksi Ojala. Istumassa säätiön asiamies Jukka Hako.Urheiluopistosäätiö allekirjoitti neljän Pajulahti-teamin urheilijan kanssa sopimuksen apurahayhteistyöstä marraskuun lopulla 2015 Liikuntakeskus Pajulahdessa. Kolmas sopijaosapuoli on Olympiakomitea.

Urheiluopistosäätiö ja Suomen Olympiakomitea ovat solmineet kuusivuotisen sopimuksen yhteistyöstä. Sopimus ulottuu vuoden 2020 loppuun asti. Sopimuksen myötä säätiön kokonaan omistama Liikuntakeskus Pajulahti on saanut Olympic Trainer Centerin aseman. Pajulahden toiminnasta olympiavalmennuskeskuksena on sovittu Liikuntakeskus Pajulahden ja Olympiakomitean kanssa erikseen. 

Tärkeä osa Urheiluopistosäätiön ja Olympiakomitean sopimuksessa on olympiaurheilijoista koostuvan Pajulahti-teamin perustaminen. 

− Ryhmään valittiin kuusi urheilijaa, joista viiden tähtäin on Tokion kesäkisoissa 2020 ja yhden talvikisoissa 2018 Etelä-Koreassa. Säätiön apuraha kullekin urheilijalle on 4 000 euroa vuodessa. Tokion kesäkisoihin tähtäävä urheilija sai näin 20 000 euron apurahapäätöksen, toteaa säätiön asiamies Jukka Hako. 

Hako pitää säätiön ja Olympiakomitean kanssa solmittua sopimusta historiallisena. - Sopimus vankistaa oman opistomme Pajulahden asemaa Suomen kärkiopistojen joukossa. Pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta ja saanut sopimuksen myötä myös ansaitsemansa tunnustuksen. 

− Uskon ja toivon, että sopimus saa aikanaan jatkoa, Hako sanoo. 

Yhteistyö Olympiakomitean kanssa on uudenlainen pääavaus säätiön tuesta suomalaiselle huippu-urheilulle. Hako korostaa, että säätiön apurahatoiminta on monipuolistunut myös muilla tavoilla. - Olemme ottamassa käyttöön vähävaraisten perheiden leirituen yhteistyössä Pajulahden kanssa. Rinnan huippu-urheilun kanssa haluamme säätiön apurahoilla vaikuttaa tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin harrastaa liikuntaa, painottaa säätiön asiamies Jukka Hako.